Mitä tehtäis?

Miul ei kyl oo olt koskaa mitää onkelmii tekemise kans. Siis ku ain o jotai ja kaikkee mitä haluis, ei kerkee ikinä. Mie oon ain syväst ihmetelly kui joillaa o tekemise puute ja hyö päivittelee kui sais aikasa menee? Ei jumalaut, mite se o mahollist?

Tartteeks sen tekemise ain olla jotaa nii hiivati ekstriimii? Ollaaks sit jotenkii nii vaativii sen tekemise laadu suhtee? Miul o kyl mieletö elämys vaik vessapyty siivoomiin. Huikeit kiksei napsahtelee jo siit ku näkee mitä saa aikaseks. Vessapyty ku siivoo, ni jo kiva sen jälkee siihe asiansa toimittaa, iha eri juttu ku siihe paskasee…

Sit välil ku sattuu hyvä hetki, ni voip olla tekemättä mitää. On vaa ja möllöttää. Sillo on kyl ain se vaara, et alkaa suunnittelee ja miettii, mitä alkas tekee.

Mie meen iha pilalle

Mie, joka oon nii kotihmein, ku olla saattaa, haaveilen ny iha mist paikast vaa, mis ois viileämpää. Pakasteallas on olt viime päiviin aika usiast mieles. Olis se nii hienoo, ku vois vaa ittesä pakastaa näiks ajoiks, ku ei muute oikee kestä. Sit syssymmäl vois ottaa ittesä sulatuksee.

Mie oon tolkuttant jo kaua, et mie meen iha pilalle kuumas. Siis näi pitkäkestoin kuumuus ei voi olla kellee hyväks. Miust ku alkaa jo pilaantumiin näkyä. Pinta on menny ja sisält kumpuaa mitä ihmeellisimpii höyryi. Niitte vaikutukset näkyy ja kuuluu sillai, että tää täti unohtelee kaiken, puhuu ihan sekavia ja käyttäytyy viel iha ouost. Kroppa o iha hyytelö ja superloni sekotust ja tirskuu nesteit.

Kaik huolestuttavint o se ku nyt on alkant viihtyy työpaikal. Sen paika arvo viileyen takii on noussu enne arvaamattomaa arvoo! Oikee miettii vakavissaa sitä, josko sinne vois jäähä yöks…

Viekää miut hoitoo, kylmää hoitoon!

Pakkokuulolla

Mie kävi terveyskeskukses, iha labras vaa. Mie meni sinne aamust, ku ol tarkotus tehä sinä päivään muutaki. Oti kirja mukaa, ku olin nii varma, et ei siel nii vaa heti päästä. Mie oti jonotusnumero ja kappas, ainaki parikymment ol enne minuu. Istahi penkil ja kaivoi kirja esii ja aloin lukee. PASKAT! Ei siel saant keskittyy, ku kaik tätimummot pälpätti nii, jot mie iha oli hepuli saaha. Kunnes mie tajusi, et jollen voi lukee nii kuuntelen sit niit juttui, vaik ei ne kyl kaksisii ollu. Toisillee ennen näkemättömät täti-ihmiset saivat kyl juttua aikaseks, iha mist vaa.

Alkovat sil, ku terkkula pihas o kiekkopysäköinti. Et ku sairait ihmisii sakotetaa.. Ei vittu, eikö sairait ihmisii koske liikennesäännöt??? Eikö sairas osaa lukea tai katsoa, mitä siin liikennemerkis lukee?

Sit mieletö haloo siit, monelt se labra oikei aukee, ku kaheksalt ol jo tupa täyn??? Sit hyö laukkasivat kattoo, mis lukee aukioloaika, kunnes yks täti, muute aika hiljain, tokas, jot toshaa se seinäs lukee! Miua ois naurattant, mut hymyili sillai sisää päin.

Mite sit alkokii kamala valitus siit, ku tartti olla syömät ja juomat. Paksu täti tuskaili, kui kamalaa se on! Nii kuivaa suuta ja kuka sitä nyt ilma syömist jaksaa. Et ku ei mitää saa ottaa… Siihe toine tuumas, et saa puol lasillist vettä. Minkähälaisest lasist o kyse? Mie en olt syöny mitää, vaik ei syömättömyys ollukkaa ohjeis, mut ku unohi.

Onneks mie kuitenkii pääsi aika nopeest otille, nii ei tarvint enempiä kuunnella.

Parvetupakointi

Muutama sana o miunkii sanottava parvetupakoinnist. Vittu, ku siit jaksetaa jauhaa joka saatana mutkas. Kui se sauhu sielt tuprahtelee kaikkii kunnolliste ihmiste makuukammareihi, hyi kauheeta!

Miua se nyt ei tapa, mut mikä vituuttaa oikee kunnol, ni se, mite äänekäst se tupruttelu o! Jumalauta, ku mie viime yön heräsi siihe metakkaa, mikä siit röökaamisest synty, nii oli hilkul, etten mie nostanu itekkii raivosaa älämölää! Siis, ku kaik tunkee ittesä yht aikaa partsille aamuyöst ja panee palamaa, nii pakkoko siin oo sellane helvetilliin äläkkä pitää??? Mie en ymmärrä, millää en ymmärrä. Miul ku ei oo siihe aikaa vuorokauest muutenkaa älliä, et ku iha keske hekumalliste unie joutuu herää muitte parveketupakoimisii, ni kyl panee vinti sekaseks! Saatana, onneks miul ei oo pyssyy!

Lahjontaa

Mie oon täs usei miettiny, miks tarttee antaa lahjoi???

Ku täyttää vuosii, ni onks se lahjan saamiin joku lohduke? Miks kummas sitä tarttee palkita, ku tulee ikää lisää? Joku ku iha vaa täyttää pyöreit, nii ei sit kukkii, ku ne rahat vois laittaa tilille sejase!

Entäs häät? Toki mie ymmärrän, ku nuori pari menee yksiin, ni tarttee saaha kaikki hilavitkuttimet. Paitsi, ettei niil kelpaa mikää, ku tarttee saaha kaikist parast. Sit ku joku ikäloppu pari menee naimisiin, ni niilhä o jo kaik. Ratiost mie kuuli, ku semmosis tapauksis vois antaa iha silkkaa rahaa? Miks? Nii, tai sit ne lahjat voi laittaa jonnee lahjotustilil? Vittu, mie en ymmärrä!

Nii, ja et sen lahjan saa, ni tarttee järkätä iha huikeet pippalot, missä syyää ja juuaa, nii et tyrät rytkyy. Sit o mukamas jotai iha älyttömä hauskaa ohjelmaa… Meneeks se sit jotenkii tasan, lahjat ja juhlat?

Miust lahjoi voi  antaa iha millo vaa ja sellasil, kest tykkää ja jotka tuntee nii hyvi, et osaa antaa sellase lahjan, mikä o mieluin. Miust ainakii o kiusallist saaha joku lahjus, minkä vois työntää vaik sinne…

Mie oon naamakirjas !

Joo, eikö se ookkin rentikästä? Mie siit tiiä, mut oha se miust iha kivaa. Mie ku en oo koskaa ollu nii kovi tarkka miu yksityisyyest. Siis, ku millää muotoa en kykene kuvitteleekaa, et jotai nii ku miu elämiin kiinnostas. Mie voi ihan vapaast kertoo vaik mitä ja mie voisi vaik vannoo, et ennemmiinkii mie taija iha rasittaa kaikkii miu lähel olevii. Miul ois aina nii paljo kaikkee kerrottavaa.

Silti - mie en suin surminkaa ymmärrä niit, jotka siel feisbuukis kertoo joka vitu kahvikupposen juonninkii. Miua sellain ei kyl kiinnosta, ei sit nii piiru vertaa. Entäs sit ne, jotka tulee miu seinäl kysyy jotai tosi henkilökohtast? Niil o hukas viel naamakirja käyttö! Ku sellaset intiimimmät jutut vois kysästä viestil tai pikaviestil. Vaa laitappa jollee pikaviesti, nii hää pakenee paikalt sil siunaamal minuutil. Outoa ja pelottavaa :)

Sit nää rohviilikuvat??? Vittu, mite miua korpee, et laitetaa joku koira tai kissa, nalle tai joku ihan outo! Mikä heleveti kuva se siit ihmisest o??? Ollaa nii salaperäsii tai sit itsetunto on persiis tai sitä ei oo ollenkaa. Ota sitte selvää, kuka siel “nallen” takana on, joka siua kaveriksi pyytää?

Mie en kyl ala mittää!

Ihan sama

Ihan sama! Siis onks mitää fiksumpaa ilmausta???? Kysyy mitä tahansa, nii vastaus o ihan sama!

Mitäs ruokaa mie laittasi? - Ihan sama!

Mites me nää vuorot jaetaa?  -Ihan sama!

Mihin aikaa me lähetää? - Ihan sama!

Paljo sie tarttet rahaa? - Ihan sama!

Voi vittu, eikä oo! Miksei sitä voi antaa mitää kunnon vastaust? Ku loppuje lopuks se EI oo ihan sama! Onks pakko aina nyhtää se OIKEE vastaus??? Mikä siin vastaamises niin vaikeet o? Miettimiin? Et iha pikkase joutuu harjottaa omii aivoi :)

Vitun Vappu!

En aio toivotelle kellee mitää vappuja. Aika perseest koko saatana karnevaali. Mie en vaa tykkää. En oo koskaa tykänt. Johtuisko lapsuue raumoist? Mie pieneen tyttöön sain ilmapallon, sellase kaasuilmapallon! Mentii sit autoajelulle ja ku topattii, nii mie otinkii pallon ulos ja eikös se perkele päässy karkuu! Sinne men, taivaha tuulii ja miu vanhempii nauratti - miua itketti.

Mie en tykkää ilmapalloist. Iha turhii. Haisee pahall ja maksaa iha kauhiast. Tyhmän näkösii. Siis nii ku kaik muuki vapputilpehööri. Mie en sit ikiin vois kuvitellakaa laittavani rahojain mokomaan moskaan.

Kaik vapun perinteiset antimetkii ovat iha sukast. Mie en koske sillii, en juo kuoharii, simaa joisin, jos äiti tekis, mut ku ei tee. Munkit o kamalii, mut tippaleipä maistuis, vaan ku niitäkää ei lakon takii kaupois oo juur näkyny. No, kyl mie ilmankii pärjään. Taijan syyä lohivoileipää ja iha kotoon, ku mie en mihkää puiston nurtsil lähtis. Vittumain istuu ilma penkkii.

Kimppakiva on sit kans se, mikä miua niin tyrkkää. Mie haluun olla rauhas ja iha ite määrätä, millo miul o hauskaa. Ei sillai, et sillo ku kaikil muillakii o :)

Työväe aate, nii ku ei sit mikää aate, oo saant miua innostumaa. Mie en vaa jaksa semmost fanaattist vouhotust!

Vaa- onneks saa olla kotoon! Iha kaikes rauhas, ilma aatteit, ilma kaikkee vapun hulinaa! Et kyl mie oikeest iha nautin!

Vitutukse siirtoo

Mite mie joskus voinkii olla vihane, siis sillai et oikee satasella vituttaa. Nii mikä ? Muut ihmiset! Miut tarttis eristää, ku en vaa ain kanssakulkijoit kestä.

Sitä vaa ku törmää tarpeeks tiheesee tahtii tarpeeks typerii ihmisii, ni se o siinä!

Tänää niit o olt ylli kylli ja liikaa just sen verra, et meni ylitarjonnaks. Mie ku en tykkää ihmisist, jotka o turha tärkeit, joitte o iha pakko se oma ylivoimasuus tuua esille vittuilemalla muille. Semmoset syvää kaivoo!

Sit mie en ollenkaa tykkää kateellisist, selän takaan paskaa jauhavist mulkeroist. Voivittu, jos se miu elämä o nii hohdokast(oha se!) nii ei se o silti keltää pois. Jokaine vois iha ite tehä valintoi, et ottaaks sellase saatanan synkä asenteen vai heittäskö pikkase rennommin ja vaik nauttis olostaa. Nii, kateelliset kaik meren pohjaa.

Tyhmii ovat nekii, ku ei ni pienintkää omaa aatost oo liikkunt pää sisäl. Kaik tehhää ja aatellaa vaa ni ku ihan kaik muutki(tyhmät). Ei hitto ja semmosil o sit viel ällii arvostella niit, jotka mieluummi iha ite päättelee ja aattelee. Ne vois sulloo asemahallin säilytyslokeroihi, paitsi et lokerot loppuis.

Mite sit ne kaike karvaset kiukuttelijat. Et ku itteesä vituttaa joku, nii se o ain toise vika. Jollee tarttee se myrkkytynnyr kaataa niskaa, ni jot sit o sil toisel, iha viattomal yksilöl, myös huono olo. Kuttuisi tätä vitutukse siirroks. Niille eristyst, vaikka asumattomaa korpee haahuilemaa.

Teenhä miekii sitä, vitutukse siirtoo. Mie ny täs parast aikaa siirrä vitutust miust, tänne! Mut miullapa ei oo pelkoo, et kauhia moni siit pilaantuis, ku tääl ei suurta tunkuu oo. Vaan iha kelpo keino ja voin sillai vilpittömäst suositella kaikill.

Kuka nyysii avaimii???

Mie olen ny vakaast sitä mielt, jot ois pantava avain kaulaa. Koko perheel. Eilee nuoremp poika ol ulkoon, vei takin pyörävajaa ja jätti avaimet sinne taskuu! Kiva, heitin hänel ikkunast avaimet, et saa omansa. Saman tien poika tul kotio ja antoi miu avaimet miul! MUTTA! Mihi mie ne sillo laitoin???? VOIVITTU! Ei sit mitää ajatukse haiventakaa.

Tänä aamuun mie oisin niit siit kipeäst tarvint. Hikihatussa käänsi koko torpan, ilman mitään muuta tulost, ku entist hikisempi olo. Soitin sitte tyttärellein, joka ol kaupungil, et josko tulisi hakee häne avaimet. Sovittii aika ja paikka. Kun menin sinne, niin hänkää ei löytänt omii avaimiisa, vaik iha varppina oli ne aamul laukkuusa laittanu. Ei saatana!

Joutusin sit hakee vara-avaimet vanhemmiltain. Nyt sitte etin niit omii avaimii… Et mihi vittuu mie ne oon laittanu? Joku o iha taatust nyysiny ne


Mainokset